Vielä kerran valtuustoaloite ryhmäkokojen pienentämiseksi

Tänään oli toiseksi viimeinen valtuusto tällä kaudella. Olo on hieman haikea, mutta vaalituloksen myötä todella helpottunut: oli paras mahdollinen hetki jäädä pois vaaleista, vaikka haikeaa olikin. 🙂

Koska niin moni oli puhunut varhaiskasvatuksen ja sen pienten (eli vähintään entisen kaltaisten) ryhmäkokojen puolesta, oli aivan välttämätöntä jättää uusi aloite, jossa pyydämme ottamaan asian uudelleen käsittelyyn. Myös tulevien tilojen suunnittelun kannalta asia on tärkeä.

Tästä aiheesta saisi perusteluja sivukaupalla, mutta aloitteeseen tiivistin tällä kertaa vain muutamat. Toivottavasti varhaiskasvatuslain asettamat vaatimukset saisivat päättäjät ymmärtämään, ettei lapsiryhmän kasvattaminen henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua tiukentamalla tuo loppujen lopuksi yhtään säästöä.

Eri järjestöjen kätevä infograafi aiheesta löytyy tästä osoitteesta

https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/paivakotien-ryhmakokojen-kasvattaminen-heittaa-lapset-pesuveden-mukana

 

Aloite, johon oli tullut ainakin 12 allekirjoitusta, on alla.

–   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –   –

Valtuusto 24.4.17 Pöytäkirjamerkinnät: Valtuustoaloite

 

Esitys: Laukaan kunnassa otetaan uudelleen tarkasteluun päätös varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta aikuisten ja lasten välistä suhdelukua muuttamalla.

Perustelut:

  • Laki: Varhaiskasvatus on tänä päivänä lain säätelemää toimintaa. Uusi varhaiskasvatuslaki sanelee, millaista tulee varhaiskasvatuksen olla. Sen mukaan:

2 a § (8.5.2015/580)

Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on:

1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;

2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;

5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;

7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;

10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

  • Lapsivaikutukset: Kehityksen riskitekijät lisääntyvät

”Lapsen kognitiivinen kehitys eli oppiminen kärsii, jos hänen stressitasonsa on liian korkea, ja hän joutuu käyttämään kapasiteettinsa selviytymiseen. Aikuisilla ei ole mahdollisuutta riittävään henkilökohtaiseen ohjaukseen, mitä monet tämän ikäiset tarvitsevat. Myös melutaso nousee helposti liian korkeaksi, jolloin lasten on vaikeampi kuulla tarkasti ja tulla kuulluksi. Tämä taas olisi edellytys kielelliselle kehitykselle. ” (Suomen Psykologiliiton kannanotto 3.6.2015)

”Lapsuudessa koetulla stressillä on lisäksi todettu vahvoja yhteyksiä eri aikuisiän sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. 1990-luvun laman lapsista tehty THL:n selvitys puhuu karua kieltä: taloudellinen huono-osaisuus periytyy, ja on yhteydessä fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmiin.” (Suomen Psykologiliiton kannanotto 3.6.2015)

 

  • Henkilöstövaikutukset: Työn kuormitus kasvaa ja sairaspoissaolot lisääntyvät

”Suuremmat ryhmäkoot lisäävät myös infektioriskiä ja lasten sairastavuutta. Tämä kasvattaa myös varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien sairaspoissaoloja työpaikalta.” (MLL lausunto 25.9.2015)

”Kuten opetus- ja kulttuuriministeriön muistioluonnoksessa todetaan, esityksellä on vaikutuksia henkilöstön työssäjaksamiseen, työhyvinvointiin ja –motivaation sekä varhaiskasvatusalan vetovoimaisuuteen ja alalta poishakeutumiseen.” (MLL lausunto 25.9.2015)

 

Mm. yllä esitettyjen syiden perusteella esitämme, että Laukaan kunnassa otetaan uudelleen tarkasteluun päätös ryhmäkokojen kasvattamisesta muuttamalla aikuisten ja lasten välistä suhdelukua.

 

Laukaassa 24.4.2017

Vihreä valtuustoryhmä

ja useita allekirjoittajia muista ryhmistä