Laukaan valtuusto äänesti liitoksen puolesta 31-12. Kuten ennakkoon jo tiesimme, äänestimme eri tavoin. Toisin kuin päivän ksml kirjoittaa, emme kylläkään ”hajonneet kahtia”. Äänemme vain jakaantuivat. Minulla oli ehkä suurempi usko liitoksen mahdollisuuksiin, vaikka aikataulullisesti tilanne olikin haastava. Porkkanarahakin olisi ollut tarpeen.

Konnevesi vastusti liitosta äänin 17-4. http://yle.fi/uutiset/laukaan_ja_konneveden_kuntaliitos_kaatui/6007641
Heille tilanne oli varmasti hyvin vaikea, eikä äänestystulos tullut yllätyksenä.

Laukaa-Konnevesi – lehti kartoitti viime viikolla valtuutettujen liitoskantoja. Laukaan Vihreiden kevätkokous linjasi kantansa myös. Yhdistyksen mielestä juuri nyt, tällä aikataululla ja tässä tilanteessa, ei ole hyvä tehdä liitosta. Ymmärrän yhdistyksen näkemyksen täysin ja jaan sen, lukuun ottamatta lopullista tulevaa äänestyskantaani, joka jäi vielä auki.

Liitoksiin täytyy valmistautua huolella ja ehtiä muodostamaan mahdollisimman selvät näkemykset niin päätösten kuin yhdentymisajan ja tulevan toiminnankin pohjaksi. Nyt aikataulu on ollut nopea. Välillä huolellinen tarkastelu ja kriittiset näkemykset tyrmätään muutosvastarintana, vaikka kyseessä on halu ja velvollisuus olla kunnolla perehtynyt ja varma siitä, että laskelmat ja suunnitelmat on laadittu realistisiksi. Päättäjänä varsinkin pitää olla varma siitä, että on tehnyt kuntalaisten ja heidän palvelujen saatavuuden ja ympäristön kannalta oikeat päätökset, koska itse ei välttämättä ole viemässä alkaneita prosesseja eteenpäin. Kaikki muutosprosessit tulisi kuitenkin saada vietyä kunnolla loppuun asti ja sen vuoksi niillä tulee olla mahdollisimman laaja tuki takanaan.

Kuntaliitos on asia, jossa on tärkeää olla selkeä tuki takana, jota se voidaan viedä asiantuntevasti ja huolella toteutettavaksi, vaikka välissä on vaalit. Jos molempien kuntien valtuustot äänestävät vahvalla enemmistöllä liitoksen puolesta ja sitten kuntalaiset äänestävät kunnallisvaaleissa liitosvastaiset valtuutetut jatkamaan kuntien yhdistämistyötä, voi tilanne olla aika haastava. Sellainen tilanne ei liene mukava luottamushenkilöille, mutta varsinkaan se ei ole mukava kunnan palveluksessa oleville viranhaltijoille ka työntekijöille, jotka annettua tehtävää toteuttavat. Etenkin kun suotuisassakin ympäristössä läpi viety muutos saattaa hiertää vastustajien saappaissa vuosikymmenet. Siksi liitosasiaan on saatava laaja tuki ja kannatus. Ennen muuta tarvitaan luottamus toteutukseen ja lopputulokseen. Sitä taas ei nyt ole ehtinyt syntyä. Alueelliset kuulemistilaisuudet olisivat myös olleet hyvä asia.

Jos liitoksia on ”pakko” tehdä, niin asia- ja tunneperusteinen liitossuuntani olisi tällä hetkellä Konnevesi. Näin siksi, etten näe perusteita suurkunnille. Itsenäisten kuntien yhteistyö olisi myös pohdittava ratkaisu. Maantieteellisin perustein suunta on sama, koska sijainti 4-tien ja 9-tien välissä on toimiva ja nykyisten lisäksi myös alueellisten kehittämislinjausten mukainen. Panostamalla monipuolisesti vetovoimaisuuteen voidaan huoltosuhde ja talous säilyttää toimivana. Mahdollinen parantaminen vaatii kuitenkin kuntien ja valtion tiivistä yhteistyötä, jotta riittävät palvelut säilyvät, alueet pysyvät turvallisina, työtä riittää ja julkinen liikenne toimii tai kulkuyhteyksiä kehitetään. On myös muistettava, että kaikki ihmiset eivät aina halua omistaa autoa, vaikka asuvat taajamassa. Auton ei pitäisi myöskään olla työn vastaan ottamisen edellytys kenellekään. Joukkoliikenteenkin täytyy siis toimia. Sekin on osa kuntalaisten tarvitsemia palveluita, sote- ja koulutuspalveluiden ohella.

Suhtauduin aikanaan liitosselvitykseen positiivisesti. Uskon edelleen siitä olevan paljon hyötyä. Liitoskantani on silti varovaisen positiivinen. Liitos sisältää kyllä paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon haasteita.

Yhdistymissopimus linjaa melko yleisellä tasolla mahdollisesti syntyvän uuden kunnan hallintoa ja palveluita. Tarkemmat yksityiskohdat tulevat sitten huhtikuun valtuuston kokouksessa perustettavalle yhdentymishallitukselle ja valtuustoille sekä vaaleissa valittavalle uudelle yhteiselle valtuustolle päätettäväksi.

Sopimus olisi voinut olla yksityiskohtaisempikin, mutta näin nopealla aikataululla ja kahden pienen kunnan yhteisenä viranhaltijatyönä se oli kuitenkin jo nyt melkoinen ponnistus. Konsulttia ei käytetty, sillä molemmat valtuustot hyväksyivät tämän pääosin omana työnä tehtävän selvityksen syksyllä, joten sen avulla edetään. Viranhaltioiden yhteistyö on selvästi ollut hyvä asia. Mikäli liitosta ei synny, olisi kuntapariyhteistyö tai yhteistyön syventäminen joka tapauksessa hyvä ja tavoiteltava asia.

Jos olisin kunnan viranhaltija, olisin todennäköisesti liitoksen kannalla. Työn ja sen kehittämisen kannalta liitoksessa on paljon ehdottomasti hyviä asioita, vaikka maantieteellisesti ja liikenteellisesti kunnat ovatkin melko ”irrallaan” toisistaan. Luottamushenkilönä en kuitenkaan katso asiaa työn eli palvelujen näkökulmasta vaan joudun katsomaan asiaa hieman toisella tavoin. Päättäjänä minun pitää olla varma, että liittyminen olisi kunnan asukkaiden palvelujen turvaamisen kannalta välttämätöntä ja palvelujen järjestämisen kannalta tai muulla tavoin kokonaisvaltaisesti kuntalaisten edun mukaista. Palvelut eivät saa liitoksessa heikentyä. Laukaan näkökulmasta niin ei kuitenkaan nyt näyttäisi aivan selkeästi olevan. Mutta jos löytyy riittävän vahvat ja kestävät perusteet liitokselle, sitten olen sen kannalla. Käytännössä se tarkoittaisi myös sitä, että Laukaan ja Konneveden tulee jatkossa olla samassa selvitysalueessa, jos uusia liitosvaatimuksia valtionhallinnon taholta tulee.

En siis tiedä varmasti vieläkään, onko kuntaliitos juuri nyt oikein, sillä niin moni kuntien talouteen vaikuttava asia on auki. Selvitystyö on joka tapauksessa ollut erinomainen asia ja siitä on varmasti jatkossa paljon hyötyä. Yhteistyön lisääminen tuo myös joka tapauksessa paljon hyötyjä. Kannatan joka tapauksessa lämpimästi kuntien välisen yhteistyön lisäämistä entisestään.

Asiasta on tärkeää keskustella, sillä kotihoidontuen keston leikkaaminen vuodella on haasteellista monella tapaa. Se vähentää oleellisesti perheiden valinnanvapautta ja pakottaa osan perheistä viemään lapsen päivähoitoon aiemmin kuin he haluaisivat. Alueelliset erot työllistymisessä ovat myös suuret, joten osa kotona olleista vanhemmista ei kuitenkaan valitettavasti heti työllisty. Lisäksi mahdollisen tukiajan lyhentämisen säästövaikutukset ovat lyhyen aikavälin tarkastelussa alueelliset erotkin huomioiden heikot. Omo Soininvaara kirjoitti asiasta hyvin blogissaan. http://www.soininvaara.fi/2012/03/03/onko-kotihoidon-tuen-lyhentaminen-saastotoimi/

Kotihoidontuen ikäraja on lapsen näkökulmasta aivan perustellusti ollut 3-vuotta. Siinä sen olisi hyvä pysyäkin. Sen sijaan nyt olisi syytä toteuttaa nopeammin vanhempainvapaan 6+6+6-malli, joilla kannustetaan myös isejä kotiin sekä helpottaa osa-aikatyön ratkaisuja, palkkatasa-arvosta puhumattakaan. Osa-aikatyön tekemisen ei olisi mikään pakko aiheuttaa suoraviivaisesti naisten matalapalkka-ansaa. Nyt olisi hyvä vaihe edistää osa-aikatyön saatavuutta ja samalla mahdollistaa nykyistä helpommalla tavalla myös osa-aikainen kotihoidontuki.

Kuntalaisaloitteen tavoitteena on saada Laukaan Kirkonkylän alakoulun
uudisrakentamissuunnitelma valtuuston päätettäväksi mahdollisimman pikaisesti siten, että valtuusto voi lausua mielipiteensä siitä, millä tavoin Kirkonkylän alakoulun rakentaminen tulee toteuttaa, millä aikataululla sekä rahoitusjärjestelyllä.

Kirkonkylän alakoulun tilat ovat riittämättömät kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Ensi syksynä joudutaan opetuskäyttöön ottamaan jo kertaalleen tyhjennetty ja purettavaksi aiottu kirjastosiipi, jonka kunto tiedetään huonoksi. Koulurakennuksissa työskentelevät opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat kärsivät jatkuvista sisäilmaongelmista, joita ei useista remonteista huolimatta ole saatu korjattua. Ongelmia esiintyy A-, B- ja C-rakennuksissa ja erityisesti ruokasalissa, liikuntasalissa ja tekstiilityön luokassa.

Tilanne pahenee kaiken aikaa ja uusia ihmisiä sairastuu. Syksyllä 2011 kuusitoista opettajaa kärsi sisäilmaoireista ja kahdentoista oireet olivat niin voimakkaat, että he eivät voineet enää työskennellä A-rakennuksessa. Kyselyiden mukaan sisäilmaoireista kärsii joillakin luokilla yli puolet oppilaista. Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys ja henkilökunta ovat ottaneet
voimakkaasti kantaa uuden koulurakennuksen puolesta (liitteet 1 ja 2).

Kirkonkylän koulun uudisrakentamisen vaihtoehdot on tuotava valtuuston päätettäväksi jo valmisteluvaiheessa. On selvitettävä kaikki mahdollisuudet, joilla Kirkonkylän koulun hankala tilanne voidaan pikimmiten korjata. Sen vuoksi valtuuston tulee päättää, lähdetäänkö Kirkonkylän kouluasiaa korjaamaan vuosikymmeniä kestävällä rakennuspalaratkaisuilla vai
investoidaanko uuteen kouluun, jonka rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian. Uuden koulun etuja summataan erinomaisesti vanhempainyhdistyksen kannanotossa (liite 1). Kunnan
investointitilanteen ollessa vaikea valtuustolle on syytä tuoda päätöksen pohjaksi myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit, kuten esimerkiksi ns. elinkaarimalli.

Laukaan vihreät ry esittää, että hankesuunnitelmatyöryhmä ja tekninen lautakunta tuovat valtuuston päätettäväksi Kirkonkylän alakoulun uudisrakentamissuunnitelman siten, että ainakin yksi valmistelluista vaihtoehdoista on uusi yhtenäinen koulurakennus, jonka rakentamistyöt
aloitettaisiin mahdollisimman pian.

Sen sijaan kunnanhallitus hyväksyi reilun vuoden ajalle 26.000 tuen, joka maksetaan Laukaan Jykesille maksamista kehittämishankerahoista. Näitä hankerahoja ei ole tällä hetkellä varattu mihinkään kohteeseen, eikä niitä voida saamieni tietojen mukaan käyttää myöskään kunnan muuhun toimintaan, koska ne ovat nimenomaan kehittämisrahoja. Jäljelle jää tämän jälkeen vuodelle 2012 vielä 14.000 euroa haettavaksi paikalliseen yritystoiminnan kehittämishankkeeseen.

Kunnan suoraan tukeen en voinut suostua. Siihen ei olisi ollut mitään mahdollisuutta. Mutta hyväksyin lopulta tämän Jykes -rahoista myönnettävän tuen. Perusteluina on se, että osa Laukaan ja lähiseudun yrittäjistä on sitä mieltä, että tuki lentoliikenneoperaattorille on tärkeää ja palvelee merkittävällä tavalla osaa alueen yrittäjistä sekä se, että nyt kyseessä on tärkeiden vuorojen säilyttäminen. Kaivattu volyymi pitäisi tulla jo lentävän koneen täyttymisenä – ei vuorojen lisäämisenä. Keskeisten vuorojen säilyttämisen ymmärrän. Nyt kyseessä on myös kunnan jo muutenkin maksaman rahan uudelleen kohdentamisesta, yrittäjien ja elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavien toimijoiden toivomalla tavalla. Heitä on nyt kuultu. Odotan, että yritysten yhteiskuntavastuu myös toimii.

Tämä vuosi näyttää, miten yhteyksien käy. Jatkossa ei vastaaviin tukiin ole mahdollista lähteä. Yrityksen tulee saada luonnollista kautta aikataulut käyttäjien näkökulmasta toimiviksi ja reitit kannattaviksi. Valtion tehtävä on huolehtia tarvittavasta välttämättömäksi osoitetusta kaupallisesta lentoliikenneverkostosta. Sitä ei voi jättää kuntien harteille. Ilmaston näkökulmasta puolestaan junaliikenteen kehittämiseen tulee panostaa entistä voimakkaammin ja junaliikennöinti säilyttää kotimaisella toimijalla.

Julkisen sektorin ostoja suuntaamalla parannetaan paikallisen yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä lähi- ja luomuruokamarkkinoilla. Kunnan elinkeinopoliittisella tuella voidaan kehittää paikallisten tuottajien yhteistoimintaa, järkevöittää logistiikkaa ja parantaa toimitusvarmuutta.

Kilpailutuslainsäädännössä ei tällä hetkellä ole sallittua korostaa lähialueen taloutta ja työllisyyttä tai kuljetusmatkoja, mutta hankintojen kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteina voivat olla esimerkiksi laatu, toimitusaika, tuoreus, pakkauksen ominaisuudet, elinkaarikustannukset ja hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lähituotteiden saaminen mukaan tarjouskilpailuun edellyttää elintarvikehankintakäytäntöjen kehittämistä ja laatuominaisuuksien määrittelyä. Lähiruoan käytön lisäämiseksi on tarpeen esimerkiksi kouluttaa eri osapuolia, tehdä suunnitelmallista yhteistyötä ja päivittää kunnan hankintakriteerit.

Hankintakäytäntöjen uusiminen mahdollistaa myös tuotannon eettisyyden ottamisen mukaan hankintakriteereihin. Vastuullisessa tuotannossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, luonnonvarojen säästäminen ja monimuotoisuuden vaaliminen sekä eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten tiukka noudattaminen.

Laukaan kunnan pitää pikaisesti selvittää millaisia esteitä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiselle on, ja ryhtyä toimiin näiden esteiden poistamiseksi sekä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiseksi kunnan ateriapalveluissa.

Elina Sillanpää
Terhi Ek
Vihreät kunnanvaltuutetut

Laukaa-Konnevesilehti 16.2.2012

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto vieraili maanantai-iltana Laukaan pääkirjastolla, täydessä opintosalissa.
Haavisto on tullut tunnetuksi erityisesti rauhanvälittämistehtävistään. Kenties tunnetuin niistä on Darfurin kriisi vuonna 2007, jota hän ratkoi YK:n erityisasiantuntijana. Kansanedustajan tehtäviensä ohella Haavisto on ehtinyt viime vuosina toimimaan muun muassa vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa, luennoitsijana Helsingin yliopistossa ja Bristolin yliopistossa Isossa-Britanniassa sekä lukuisissa muissa kansainvälisissä tehtävissä.

Jyväskylän yliopistolla hän luennoi aiheesta Kuinka edistää hyvinvointia konfliktialueilla. Laukaassa Haavisto kertoi kokemuksistaan rauhanneuvottelijana ja vastaili yleisön kysymyksiin presidentin tehtävien
näkökulmasta. Yleisö halusi kuulla Haaviston näkemyksiä mm. Venäjän varustautumiseen, armeijan käymisen vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, naisten palkkatasa-arvoon ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon.

Haavisto taustoitti myös tuoretta kirjaansa Anna mun kaikki kestää. Kirja kertoo hänen rauhanvälitystehtävistään ja kokemuksistaan kriisialueilla. Kirjasta välittyy selkeä kuva Haaviston taidoista neuvottelijana ja sillanrakentajana erilaisten näkemysten välille. Saman vaikutelman sai opintosaliin kertynyt vaikuttunut joukko laukaalaisia kuunnellessaan selkeäsanaisesti ja rauhallisesti esiintyvää presidenttiehdokasta.

Liity mukaan kampanjaan!

http://haavisto2012.fi/

Mietimme 0,5% ja 0,25% välillä pitkään ja teimme laskelmia, joilla turvattaisiin edes jollakin tavalla reilulta tuntuvat vaihtoehdot, vaikka ei kai sellaisia ole olemassakaan. Huolena oli vahvasti myös se, että kunnallisverosta päätettäessä vastakkain olisi 0,5% korotus ja 0-linja. Jälkimmäinen kostautuisi rajuina leikkauksina. Siihen meillä ei vastuullisina ihmisinä olisi mahdollisuutta jättäytyä. Totta kai kaikkea kunnan verovaroilla tuottamaa toimintaa pitää koko ajan miettiä myös toiminnan kehittämisen ja tehostamisen näkökulmasta. Ne eivät silti auta tässä tilanteessa. Sitä paitsi monilla hallinnon aloilla ja palveluissa niin tehdään koko ajan. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että meillä on tulossa esim. investointeja 17 Me ja kattamatonta alijäämää on liki puoli miljoonaa euroa.

Meillä oli tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Tiesimme yleisen veroprosentin noston 0. 97 %:sta jo tasan 1:een olevan hankala. Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi satojen tuhansien eurojen tai jopa miljoonainvestointien tekijöille 1% on paljon, etenkin jos vuosi on tappiollinen. Siitä huolimatta tarjoilimme keskusteluissa 0, 03% korostusta siihen ja 0, 05% korotusta vakituiseen asuntoon sekä 1% nostoa rakentamattomalle tonttimaalle. Monet kuntalaiset ovat kokeneet ne reiluiksi. Erilaiset tilastot tukivat tätä vaihtoehtoa. Taajamien ulkopuolella asuvat eivät tietenkään näin koe, ymmärrettävästi, sillä he joutuvat maksamaan viemäröinnistä ja puhtaasta vedestä rakennusvaiheessa enemmän kuin taajamassa asuvat, vaikka toisaalta rakennusmaa puolestaan voi olla edullisempaa. Lisäksi taajamien ulkopuolella asukkailla on usein tiekustannuksia maksettavana. Vesiosuuskunnille maksettavat kunnan avustukset ja vähitellen sekä hitaasti toteutuvat tienparannukset eivät tuo tunnetta vastikkeellisesta verosta.

Omat kevennetyt ehdotuksemme eivät saaneet ennakkoon suurta vastakaikua, joten pakkotilanteessa esitimme kiinteistöveron maltillista korotusta. Kaikkein pienituloisimmat voivat saada tästä vapautuksen. Erona aiempaan, omaamme, oli yleisen kiinteistöveron 0,1% suurempi korotus. Myös vakituisen asunnon veroon oli tässä tulossa 0,1% korotus. Järkevää olisi kai ollut testauttaa äänestyksessä kevyempiä vaihtoehtoja. Ensi vuonna korotukset ovat kuitenkin taas edessä, sillä en usko että ennusteet yhtäkkiä tulisivat muuttumaan. Yhden hyvä on aina toisen tappio. Lopullinen totuus kullekin hyvästä tai huonosta ratkaisusta löytyy aina sieltä henkilökohtaisista taloudesta ja verotuksesta.

Tulevaisuudessa toivoisin vielä nykyistä enemmän eri ryhmien välistä ratkaisujen yhteistä hakemista. Vain sillä tavalla me voimme kunnolla hoitaa tämän kunnan ja kuntalaisten asioita oikeudenmukaisella tavalla. Meillä on monia viisaita päättäjiä, joilla on laaja näkemys ja halu ottaa asioista selvää sekä ennen kaikkea etsiä myös uusia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sitä pitäisi saada enemmän hyödynnettyä, jotta voimme turvata kaikkien asukkaiden lakisääteiset peruspalvelut ja mielellään mahdollisimman monet nykyisistä ennaltaehkäisevistä palveluista Laukaan kuntana.

En halua lisää kuluja tietenkään kenellekään. Mutta jos meidän on vähintään korjattava kirkonkylän koulua tai mieluummin rakennettava sinne uusi, tarvitsemme vielä 1,1miljoonaa euroa lisälainaa. Sen lisäksi meillä on tulossa liki 7 miljoonana euron remontti Laurinkylän koululle. Tämän lisäksi meillä on tulossa Leppäveden koulun laajennus ja päiväkotitilat, sekin ainakin 7 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan. Lisäksi tarvitaan mm. riittävästi omaishoidon tukeen määrärahoja ja vammaispalveluihin lisää rahaa.

Olen ollut iloinen veronmaksaja, vaikka lastentarhanopettajana työskennellessäni kuulun aina reilusti alle keskituloisiin. Työskennellessäni tutkimusapurahalla, alle 1000e/kk, keskitulo oli sitäkin kaukaisempi. Siltikin olen kuulunut niihin lapsiperheellisiin, jotka iloitsevat lähellä olevista palveluista ja ovat valmiita maksamaan niistä. Palveluiden vuoksihan monet asuinsijoilleen päätyvät, jos ei ole omaa tilaa tai yritystä, jonka mukaan asuinpaikka valikoituu. Päättäjänä en ole päättämässä omista asioista, vaan yhteisistä asioista ja niiden mahdollisimman tasapuolisesta hoitamisesta, kipeissäkin tilanteissa.

Taajamissa ja suuremmissa kyläkeskuksissa lähipalveluita ovat koulut, päiväkodit, kirjasto, ladut, leikkipuistot, kadut, kevyenliikenteen väylät ja kentät tai vaihtoehtoisesti osa niistä. Meillä Leppävedellä on myös liikuntahalli. Lisäksi alueella on joukkoliikennettä, jolloin Jyväskylän tai Laukaan keskustassa tai sillä välillä työskentelevät päivätyötä tekevät pääsevät kohtuullisella vaivalla bussilla töihin, eivätkä tarvitse sen vuoksi välttämättä autoa. Tosin, piipahdus terveyskeskuksessa kesken päivän ei kyllä sillä tavoin onnistu, mutta niitä parannuksia ei päätetä tässä kokouksessa.

Kuntaverolla kootaan rahaa, jolla varmistetaan peruspalveluiden tuottaminen. Kiinteistövero on toinen keino. Ymmärrän, ettei se tunnu taajaman ulkopuolella asuvasta reilulta verolta, olipa kyseessä sitten minkä alan yrittäjä tai millainen asukas tahansa. Sekin on kuitenkin vero, jolla katetaan kaavoituskuluja ja muita palveluita, joista moni koskee myös pienten kylien asukkaita ja haja-asutusalueiden asukkaita. Etenkin, jos ne kohdennetaan oikein. Kiinteistövero on myös sitä alhaisempi, mitä vanhempi asunto tai kiinteistö on, joten maksu ei suinkaan ole sama kaikille. Siitä on myös mahdollista hakea vapautusta. Maapohjan verotus on sitten oma lukunsa. Kaikille reilua vaihtoehtoa ei varmasti ole ja lopullinen totuus eri verojen vaikutuksista löytyy jokaisen omasta verolipusta.

Olen valmis näihin korotuksiin, mikäli voin olla varma, että investointimäärää ei enää kasvateta ja että ne ratkaisut jotka nyt tullaan tekemään, ovat huolellisesti harkittuja, ihmisten ja ympäristön kannalta järkeviä ja kestäviä. Ei ole järkevää politiikkaa, jos meille kaavoitetaan enää lisää tonttimaata, jos meidän koulumme eivät enää vedä. Eikä ole järkevää, että kaavoitetaan alueita, joihin ei ole mahdollisuutta saada kannattavia bussireittejä tai vastaavasti kunnan tukea niiden kannattavina pitämiselle, eikä alueita, joista lapset joudutaan kuljettamaan takseilla esikouluun ja kouluun.

Mutta, jos nyt muutetaan suuntaa ja pysytään strategian mukaisessa hallitussa kasvussa, ja pidetään huoli siitä, että Laukaa pysyy luonnonkauniina kuntana ja, että ympäristöasioihin ryhdytään toden teolla panostamaan ja että Laukaassa näiden rahojen avulla huolehditaan ihmisistä, heidän palveluistaan, niin silloin pidän näitä korotuksia järkevinä. Leikkauksiin ei varsinkaan sosiaalitoimen ja koulutoimen puolella ole mahdollisuuksia.